tiistai 18. maaliskuuta 2014

Oman kehon hyväksyntä ja cosplay

Lähdetään liikkeelle vaikka siitä kuinka näin lyhyen ajan sisällä jona olen cosplayta harrastanut niin en itse ole joutunut negatiivisen kritiikin kohteeksi. En cossipukuni tai ulkonäköni vuoksi. Joten en lähde kirjoittamaan tätä juttua siltä kannalta vaan enemmänkin henkilökohtaisesta näkökulmasta omaan kehonkuvaani ja kuinka cosplay on siihen vaikuttanut.

Olen lukenut useamman bloggaajan kirjoituksia tästä aiheesta ja luettuani yuminjesmon ja kaerun mietteitä, päätin itsekkin uskaltautua ja ottaa kantaa tähän aiheeseen.

Olen kamppaillut kehonkuvani kanssa jo lähes vuosikymmenen. Aina miettimässä mitä muut ajattelevat ulkonäöstäni. Kelpaanko tälläisenä, sopiiko tuo mekko tai nuo housut minulle, näytänkö lihavalta tässä. Ja kaikki tämä kuulostaa tyhmältä koska olen normaalipainoin ja pituinen nuori nainen, ulospäin olen ihan normaalivartaloinen se ongelma on vaan täällä pään sisällä. Kyllä varmasti kaikki naiset ajattelevat joskus etä nyt ei mikään vaate näytä hyvältä päällä ja kevään tullessa aletaan dietteilemään ja jumppaamaan että kehtaa näyttäytyä rannalla.

Kaikki tämä  lähti liikkeelle jo nuorena. yläasteella jouduin aina kiusauksen ja pilkan kohteeksi suurimmaksi osaksi ulkonäköni vuoksi. En ikinä ollut hyvää pataa tyttöjen kanssa yläasteella, varsinkin kun en polttanut tai meikannut ja pukeutunut kuten kaikki muut. Tukkani väri vaihtui vihreästä pinkkiin  ja se että minulla oli silmälasit ei auttanut asiaan. Lesbo, friikki, rillipelle ja nelisilmä olivat tuttuja nimityksiä, mutta en ikinä ottanut kantaa kiusaukseen ja selviydyin siitä ilman pahempia haavoja.

Ensimmäinen parisuhteeni taas jätti minulle syvät arvet ja koko kehonkuvani muokkautui vääristyneeksi 4 vuoden aikana. Tuntui että en kelpaisi millään ja mitä teenkään en ole riittävä. Peilissä näin vain läskiä ja selluliittiä. 16 vuotiaana aloin pudottaa painoani ja ensin se oli vain kilo, sitten toinen, no vielä yksi niin olen tyytyväinen, ehkä vielä yksi kilo. Huomasin että olin alipainon puolella reilusti olen 160 cm pitkä ja painoin pahimmillan 38 kiloa kärsin monesta eri syömishäiriöstä samaan aikaan. Päällimmäisenä oli bulimia joka hallitsi elämääni seuraavat 3 vuotta.
Tuntui että kaikki lähipiirissä vain sivuuttivat avun huutoni tai sitten en itse tajunnut avun antoja. Painoni jojosi 5 kiloa ylös alas, enään 38 kiloon en ikinä mennyt mutta alle normaalipainoin olin koko aika. Tätä jatkui koko parisuhteen ajan, vihdoin erottuamme ja täytettyäni 20 ja tavattuani nykyisen kihlattuni  aloin parantumaan.  En sano että olen parantunut täysin, vaikka olen ollut oireettoman ja on mennyt jo yli  6 vuotta siitä kun kävin pohjalla. Parantuminen jatkuu koko elämän ajan.

Nyt vihdoin tunnen itseni sen verran hyväksi niin henkisesti kuin fyysisesti että uskallauduin aloittamaan näinkin avoimen ja sosiaalisen harrastuksen.
Kiinnostusta on ollut jo pitkään mutta nyt joku nytkähdys kävi ja päätin lähteä tähän vuoristorataan jota cosplayksi kutsutaan. Cosplay kohentaa itsetuntoani on aina ihanaa kuulla kehuja puvusta ja meikeistä ja propeista ja siitä kuinka hyvin kantaa pukunsa ja kuinka hahmo sopii minulle.

Cosplayn parista olen löytänyt rohkeutta avautua ja ilmaista itseäni. vaikka cosplayssa voisi kuvitella puvun kantajan piiloutuvan puvun taakse ja näin antavan henkilölle omanlaisensa suojakentän en itse koe asiaa näin. Päinvastoin tunnen olevani enemmän esillä puvun kanssa ja se antaa valtavan sykäyksen itsetunnolleni.

Suhtautuminen kehooni on  muuttunut positiiviseksi verrattuna 16 vuotiaan iinan kehonkuvaan. Olen tyytyväinen lähes sataprosenttisesti itseeni lukuun ottamatta näitä naisten mielen sopukoissa olevia hormoonihirviö hetkiä jolloin revin koko vaatekaapin lattialle ja itku kurkussa huudan kun ei ole mitään päälle pantavaa. Mutta onneksi on näitä diettejä eli kesäkuntoon vuonna 2055.


Minttukettu kiittää ja kuittaa :)

2 kommenttia:

  1. Hei halusin vaan kertoa että oot tosi vahva ja kaunis ihminen :) jatka juuri samaan malliin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos todella paljon, et tiedäkään kuinka hyvälle tuo kommetti tuntui, kiitos :)

      Poista